Hintakartta › Artikkelit
Mikä on Nord Pool ja miten pörssisähkön hinta muodostuu
Joka päivä puolenpäivän aikaan Euroopassa huutokaupataan seuraavan päivän sähkö. Tuloksena on hinta jokaiselle 15 minuutin jaksolle jokaisella hinta-alueella – juuri ne hinnat, jotka hintakarttamme näyttää. Tässä kerrotaan, mitä niiden takana on.
Mikä Nord Pool on
Nord Pool on sähköpörssi. Se aloitti vuonna 1996 Norjan ja Ruotsin yhteisenä markkinana ja laajeni vaihe vaiheelta Suomeen, Tanskaan, Baltiaan ja sen ulkopuolelle. Nykyään se on yksi useista eurooppalaisista nimetyistä sähkömarkkinaoperaattoreista (NEMO) – esimerkiksi EPEX Spotin rinnalla – ja järjestää kaupankäyntiä Pohjoismaissa, Baltiassa, Saksassa, Puolassa, Benelux-maissa, Ranskassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa.
Pörssi ei tuota sähköä eikä myy sitä kotitalouksille. Se on paikka, jossa tuottajat, suuret kuluttajat ja sähkönmyyjät sopivat joka päivä, kuinka paljon energiaa verkkoon huomenna syötetään ja mihin hintaan. Sähkönmyyjä, jolta ostat sähkösi, ostaa sen yleensä täältä.
Vuorokausimarkkinan huutokauppa
Päämarkkina on vuorokausimarkkina (day-ahead), jolla seuraavan päivän sähkö huutokaupataan. Huutokauppa käydään kerran päivässä, samanaikaisesti koko Euroopassa:
- Osallistujat jättävät osto- ja myyntitarjouksensa seuraavan päivän jokaiselle jaksolle kello 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET) mennessä.
- Yksi algoritmi (nimeltään EUPHEMIA) sovittaa kaikkien maiden tarjoukset yhteen ottaen huomioon, kuinka paljon sähköä maiden välillä voidaan fyysisesti siirtää.
- Hinnat julkaistaan noin klo 13.45–14.00 Suomen aikaa (12.45–13.00 CET). Siksi huomisen hinnat ilmestyvät kartalle vasta iltapäivällä, ei aiemmin.
Lokakuun 1. päivästä 2025 alkaen huutokauppa on käyty 15 minuutin jaksoissa – 96 hintaa päivässä 24:n sijaan. Siksi taulukossa on neljä saraketta tuntia kohden.
Miten hinta muodostuu
Huutokaupassa tarjoukset järjestetään halvimmasta kalleimpaan – tätä kutsutaan ajojärjestykseksi (merit order). Tuuli, aurinko ja vesivoima tuottavat lähes ilman muuttuvia kustannuksia, joten ne ovat jonossa ensimmäisinä; seuraavina tulevat ydinvoima ja biomassa; kaasu- ja hiilivoimalat, joiden on ostettava polttoainetta ja päästöoikeuksia, ovat jonon hännillä.
Hinnan määrää viimeinen voimalaitos, joka vielä tarvitaan kattamaan kysyntä. Kaikki sitä ennen jonossa olevat saavat saman hinnan. Siksi:
- tuulisena yönä, kun tuuli ja vesivoima riittävät, hinta voi olla muutaman sentin tai jopa negatiivinen;
- kylmänä ja tyynenä iltana, kun kaasuvoimalat on käynnistettävä, sama alue maksaa kymmenkertaisesti;
- pienikin muutos kysynnässä tai tarjonnassa voi heilauttaa hintaa rajusti – jono on jyrkkä juuri kalliissa päässä.
Hinta-alueet
Yhtä yhteistä Euroopan hintaa ei ole. Jokainen maa – tai suurissa maissa jokainen alue (Ruotsissa SE1–SE4, Norjassa NO1–NO5, Tanskassa DK1 ja DK2) – saa oman hintansa. Jos kahden alueen välisillä siirtoyhteyksillä on vapaata kapasiteettia, hinnat lähenevät toisiaan; jos yhteys on täynnä, ne eroavat. Lisää aiheesta: miksi hinnat eroavat maiden välillä.
Mitä pörssihinta sisältää
Vain itse energian. Laskuusi lisätään siirtomaksut, verot ja muut maksut, sähkönmyyjän marginaali sekä arvonlisävero – yhteensä usein enemmän kuin itse sähkö. Kartalla hinnat näytetään oletuksena ilman arvonlisäveroa, ja ALV:n voi kytkeä päälle yhdellä napsautuksella; laskun muista osista kerrotaan artikkelissa ALV ja siirtomaksut maittain.
Miksi pörssihinnalla on väliä myös kiinteällä sopimuksella
Sähkönmyyjät hinnoittelevat kiinteät sopimukset pörssihintojen ennusteiden perusteella, joten ajan mittaan ne seuraavat pörssiä. Hintavaihteluista saatava hyöty – halvat yötunnit, keskipäivän aurinkosähkö – on kuitenkin vain pörssisähkösopimuksen asiakkaiden ulottuvilla. Miten niistä hyötyy: näin hyödynnät halvimmat tunnit.