Hintakartta › Artikkelit
Miksi sähkön hinta eroaa maiden välillä, vaikka pörssi on sama
Kartallamme naapurimailla on usein aivan eri värit: Suomi vihreä, Viro punainen; Pohjois-Ruotsi lähes ilmainen, Etelä-Ruotsi kallis. Huutokauppa on yksi ja sama – erot syntyvät johdoista.
Yksi huutokauppa, monta hintaa
Euroopan vuorokausimarkkina on jaettu hinta-alueisiin (tarjousalueisiin). Yleensä alue on yksi maa, mutta Ruotsi on jaettu neljään (SE1–SE4), Norja viiteen (NO1–NO5) ja Tanska kahteen (DK1, DK2), kun taas Saksa ja Luxemburg muodostavat yhden yhteisen alueen. Algoritmi laskee jokaiselle alueelle erillisen hinnan ottaen huomioon, kuinka paljon sähköä alueiden välillä voidaan siirtää.
Milloin hinnat ovat samat ja milloin eivät
Jos kahden alueen välisillä yhteyksillä on riittävästi vapaata kapasiteettia, sähkö virtaa halvemmalta alueelta kalliimmalle, kunnes hinnat tasoittuvat – alueet ovat ”kytkeytyneet” toisiinsa. Jos yhteys on täynnä, enempää ei voi siirtää, ja kumpikin puoli pitää oman hintansa. Juuri tämän virtausnuolet näyttävät: nuoli osoittaa halvemmalta puolelta kalliimmalle, ja luku on megawatteja.
Siksi Suomen ja Viron hinnat ovat aamuisin usein identtiset, mutta illalla, kun Estlink-kaapelit (yhteensä noin 1 000 MW) ovat täydessä kuormassa, Viro, Latvia ja Liettua maksavat selvästi enemmän kuin Suomi.
Miksi Norja ja Pohjois-Ruotsi ovat halpoja
Lähes kaikki Norjan sähkö tulee vesivoimaloista, joilla on varastoaltaat; Pohjois-Ruotsi pyörii vesi- ja tuulivoimalla. Ne tuottavat enemmän kuin kuluttavat, mutta etelään vievät yhteydet eivät ole rajattomia. Niinpä SE1 ja SE2 ovat usein parin sentin tasolla, kun taas SE4 (Malmö) lähestyy Saksan hintoja, koska sillä on kaapelit Saksaan, Puolaan ja Liettuaan ja se ”hengittää sisään” mantereen hintaa.
Miksi Baltia on kalliimpi
Baltian mailla ei ole iltaisin ja tyynellä säällä riittävästi omaa halpaa tuotantoa, ja tuontireitit ovat rajalliset: Estlink Suomesta, NordBalt Ruotsista, LitPol Puolasta. Kun ne ovat täynnä, hinnan määräävät paikalliset kaasuvoimalat. Hyvä uutinen: uusi aurinko- ja tuulivoimakapasiteetti, akut ja helmikuussa 2025 valmistunut synkronointi Manner-Euroopan verkkoon muuttavat tilannetta vähitellen.
Saksa: negatiivisista hinnoista iltahuippuun
Saksassa on valtavasti aurinko- ja tuulivoimaa. Aurinkoisena keskipäivänä tarjonta ylittää kysynnän ja hinta putoaa nollaan tai sen alle; illalla, kun aurinko laskee, kaasuvoimalat on käynnistettävä ja hinta hyppää ylös. Siksi Saksan (ja siihen kytkeytyneiden Alankomaiden, Belgian ja Itävallan) päiväkäyrä on U:n muotoinen, kun taas Norjan käyrä on lähes tasainen.
Miten kartan virtauksia luetaan
- Nuoli – sähkö virtaa alueelta toiselle; luku on megawatteja juuri nyt.
- Maan ikkunassa näkyvät kaikki sen yhteydet sekä tuonnin tai viennin kokonaismäärä.
- Jos nuoli kulkee kalliimmalta alueelta halvemmalle, se ei ole virhe – virtaukset määräytyvät koko verkon tilan mukaan, eivät vain kahden naapurin hintojen perusteella.
Mikä muuttaa tilannetta
Suunnitellut uudet yhteydet (esimerkiksi kolmas Viro–Suomi-kaapeli Estlink 3 ja Liettuan ja Puolan välinen Harmony Link), akut, jotka siirtävät keskipäivän aurinkosähköä iltaan, joustava kulutus ja uusi merituulivoima. Jokainen niistä kaventaa hintaeroja. Niin kauan kuin eroja on, niitä voi ainakin hyödyntää – katso näin hyödynnät halvimmat tunnit.